Oodi vanhuudelle -- Yhteisöllisen asumisen hyvät puolet

 

Väestömme ikääntyminen näkyy tällä hetkellä suuresti yhteiskunnassamme, sillä elämme aikaa, kun isot ikäluokat alkavat ikääntyä. Tilastokeskus kertoo, että vuonna 2021 75-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli Suomessa noin kymmenen prosenttia. Määrän ennustetaan kasvavan 14 prosenttiin vuonna 2030 ja 16 prosenttiin vuonna 2040. (STM, 2024) Onkin tärkeää pohtia, millaisia asumisratkaisuja ikääntyville on nykyään tarjolla. Jokainen ikääntynyt on oma yksilönsä, joten myös heidän asumisratkaisujensa tulee olla erilaisia. Suuri osa ikäihmisistä haluaa asua itsenäisesti mahdollisimman pitkään. Usein kuitenkin on tullut vastaan muun muassa turvattomuuden tunnetta, yksinäisyyttä sekä avuntarvetta yksinasuvien ikääntyneiden keskuudessa. Tällaiseen tilanteeseen oivana ratkaisuna on yhteisöllinen asuminen, sillä siinä on lähellä paljon samassa tilanteessa olevia ihmisiä, jolloin sosiaaliset kanssakäymiset ovat osa arkea joka päivä henkilön niin halutessaan. Lisäksi yhteisöllisessä asumisessa turvaa tuomassa on tietysti myös kotihoidon palvelut. Kaikilla asukkailla on siis edelleen oma koti, mutta samalla oiva mahdollisuus olla osana yhteisöä. Elämän merkityksellisyys lisääntyy, kun tuntee olevansa osa jotakin yhteisöä.

Vuonna 2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki määrittelee hyvinvointialueiden vastuulle kuuluvat sosiaalipalvelut, hyvinvoinnin edistämisen, sosiaalisen turvallisuuden sekä palveluiden järjestämisen iästä riippumatta. Yhteisöllinen asuminen on määritelty lyhyesti ja ytimekkäästi sosiaalihuoltolaissa. Laki mainitsee sen seuraavanlaisesti: "Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa". (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 21 b §)

Esimerkiksi Ympäristöministeriön julkaisu kesäkuussa 2025 ohjeistaa ikääntyneiden asumisen kehittämiseen ja yhteistyöhön hyvinvointialueilla ja kunnissa. Ohjeessa mainitaan kehittämistarpeiksi kehittää asumisratkaisuja, jotka tukevat ikääntyneiden itsenäistä, turvallista ja mielekästä arkea ja kotona asumista. Tulevaisuudessa yhä useampi meidän ikäihmisistämme asuu kotona, ja samalla palvelurakenteet kehittyvät ja muuttuvat. Tämän vuoksi kuntien ja hyvinvointialueiden on ennakoitava ja suunniteltava erilaisia asumisen ratkaisuja. (Ympäristöministeriö, 2025) Yhteisöllinen asuminen on juuri yksi näistä keinoista. Ikäihminen saa asua kodinomaisissa tiloissa, joka mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen esimerkiksi yhteiset ruokailut-, harraste- ja oleskelutilat sekä yhteisöön kuulumisen tunteen.

Vanhushoivassa- ja politiikassa on tällä hetkellä monia haasteita. Yksi suurimmista haasteista on se, jonka jo mainitsimmekin eli ikääntyneiden määrän nopea kasvu. Haaste siinä on se, että vaikka palvelujen tarve lisääntyy, resurssien määrää ei silti juurikaan nosteta. Toinen vanhushoivassa ilmenevä haaste on yksinäisyys. Kun useat ikääntyneet asuvat yksin, saattaa esimerkiksi kotihoidon lyhyet käynti/käynnit olla päivän ainoa sosiaalinen kontakti. Ihan niin kuin meille muillekin, myös ikääntyville sosiaaliset kontaktit ovat tärkeä osa hyvinvointia. Kolmantena näkyvimpänä haasteena vanhushoivassa on se, että ikääntyneiden toimintakyvyt ja avuntarpeet vaihtelevat paljon. Jotkut tarvitsevat todella paljon tukea lähes kaikissa arjen askareissa, kun taas toiset pärjäävät hyvinkin itsenäisesti mutta saattavat kaivata yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Toiset hyötyvät enemmän yhdessä tehden ja ohjaten kun taas toiset tarvitsevat paljon fyysistä apua.  

 Yhteiskuntamme palvelujärjestelmä on ollut jo pitkään melko kahtiajakautunut. Vaihtoehtoina ikääntyneiden asumiselle on useimmiten olleet kotona asuminen tai ympärivuorokautinen hoiva. Tällä hetkellä kuitenkin yhä enenevissä määrin on tullut yhteisöllisen asumisen yksikköjä, jotka ovat hyvä valinta asumisen muodoksi siinä kohtaa, kun pärjää itsenäisesti suhteellisen hyvin, mutta kaipaa yhteisöllisyyttä eli sosiaalista kanssakäymistä ja turvallisuutta.

Yhteisöllinen asumismuoto tarjoaa ikääntyneille mahdollisuuden asua itsenäisesti, mutta samalla osana yhteisöä. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä.

Yhteisöllisessä asumisessa arki voi sisältää yhteistä tekemistä, kuten ruokailuja ja erilaisia aktiviteetteja, mikä tukee sosiaalista hyvinvointia ja lisää elämän mielekkyyttä.

🔹 Hyödyt

vähentää yksinäisyyttä ja lisää sosiaalista kanssakäymistä

lisää turvallisuuden tunnetta (apua lähellä tarvittaessa)

tukee toimintakyvyn säilymistä

mahdollistaa itsenäisen elämän, mutta yhteisön tuella

voi ennaltaehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta

Yhteisöllinen asuminen tukee myös psyykkistä hyvinvointia, kun ihminen kokee kuuluvansa johonkin ja saa arkeen seuraa.

🔹 Miten toimii parhaiten

Yhteisöllinen asuminen toimii parhaiten silloin, kun:

asukkaat ovat halukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan

ilmapiiri on avoin ja turvallinen

henkilöstö tukee arkea, mutta ei vie asukkaiden itsenäisyyttä

toiminta on säännöllistä ja asukkaiden tarpeista ja toiveista lähtevää

On myös tärkeää, että jokainen saa osallistua omien voimavarojensa mukaan eikä ketään pakoteta yhteiseen toimintaan.

                                                                Lähde: kuvapankkikuva

🔹 Tulevaisuuden näkökulma

Tulevaisuudessa yhteisöllinen asuminen tulee todennäköisesti lisääntymään väestön ikääntyessä. Se tarjoaa hyvän vaihtoehdon kotihoidon ja laitoshoidon väliin.

Se voi vähentää palveluiden tarvetta ja samalla parantaa ikäihmisten elämänlaatua. Yhteisöllinen asuminen tukee aktiivista, turvallista ja inhimillistä ikääntymistä.

Geronomilla on tärkeä rooli muutoksen tekijänä ja hän voi vaikuttaa tukemalla asiakkaan toimintakykyä ohjaamalla ikäihminen ohjautuu oikeaan asumismuotoon. On tärkeää arvioida huolellisesti, onko yhteisöllinen asuminen asiakkaalle sopiva vaihtoehto vai tarvitseeko hän enemmän tukea tai hoivaa.

Arvioinnissa tulee huomioida asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä hänen oma toiveensa asumisesta. Oikean asumismuodon valinta vaikuttaa merkittävästi ikäihmisen hyvinvointiin ja arjessa pärjäämiseen.

Palvelusuunnitelma on tässä keskeisessä roolissa. Sen avulla varmistetaan, että asiakkaan yksilölliset tarpeet, voimavarat ja tuen tarve tulevat huomioiduiksi. Hyvin tehty palvelusuunnitelma tukee sitä, että asiakas saa oikeanlaista apua oikeaan aikaan. Geronomeina pääsemme vaikuttamaan ja kehittämään palveluja. Voimme tuoda käytännön tietoa päättäjille sekä kehittäjille siitä, minkälaiset palvelut ovat todella toimivia ja hyviä vaihtoehtoja. Geronomi voi myös olla se henkilö, joka luo pohjan hyvälle yhteisölle ja siellä vallitsevalle ilmapiirille, jotta kaikki tällaiseen yhteisöllisen asumisen yhteisöön kuuluvat kokevat olevansa tervetulleita ja arvostettuja siinä yhteisössään.

On tärkeää, että arviointi tehdään kokonaisvaltaisesti ja asiakaslähtöisesti, jotta asumisratkaisu on kestävä ja tukee ikäihmisen hyvää elämänlaatua.

Vanhustyötä tulisi kehittää asiakaslähtöisemmäksi ja panostaa ennaltaehkäisyyn sekä yhteisöllisiin ratkaisuihin. Palveluiden tulee vastata paremmin ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin. Yhteisöllinen asuminen on oikein hyvä palvelu ikäihmisille, mutta sen pitää olla kohtuuhintainen iäkkäälle.

Parempi vanhuus syntyy, kun ikäihmisiä kuullaan, palvelut ovat oikea-aikaisia ja oikeanlaisia sekä yhteisöllisyys tukee hyvinvointia.

 Kirjoittajat: Geronomiopiskelijat: Aleksi, Jaanika, Miisa & Tanja

Lähteet: 

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2014/1301/ajantasa/2025-06-27/fin

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Iäkkäiden laatusuosituksen avulla halutaan lisätä hyviä, aktiivisia elinvuosia. https://stm.fi/-/iakkaiden-laatusuositusten-avulla-halutaan-lisata-hyvia-aktiivisia-elinvuosia

Tilastokeskus. Päivitetty 1.4.2026. Väestö ja yhteiskunta. https://stat.fi/fi/tilastot/tietoa-teemoittain/suomi-lukuina/vaesto-ja-yhteiskunta

Ympäristöministeriö, Haukkapää-Haara, P., Koramo, M. 2025. Ohjeita ikääntyneiden asumisen kehittämiseen ja yhteistyöhön hyvinvointialueilla ja kunnissa. https://ym.fi/documents/1410903/40549091/Ohjeita%20Ik%C3%A4%C3%A4ntyneiden%20asumisen%20kehitt%C3%A4miseen%20YM%202025.pdf/d25dce45-009c-4072-2636-bf9545db7a1b?t=1755854687806