Turvaa ja tukea ikääntyneille väkivallan uhan alla

Elämän ehtoopuolella moni meistä toivoo rauhaa ja turvallisuutta. Valitettavasti kaikki eivät tätä koe; lähisuhdeväkivalta koskettaa myös ikääntyneitä.

Ikäihmisten kokema kaltoinkohtelu ja väkivalta jää usein piiloon. Se on uskottua yleisempää, sillä monet lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet ikäihmiset eivät puhu kokemastaan.  Väkivalta voi ilmetä fyysisenä, henkisenä, taloudellisena tai seksuaalisena kaltoinkohteluna. Usein tekijä on läheinen henkilö, kuten puoliso tai aikuinen lapsi, mikä tekee tilanteesta erityisen kivuliaan, vaietun ja monimutkaisen. (Suvanto ry, 2024; THL, 2023)

(kuva,  Pixabay 2025)

Mitä on lähisuhdeväkivalta vanhustyössä?

Lähisuhdeväkivallan taustalla voi olla monia syitä. Esimerkiksi muistisairaudet voivat lisätä aggressiivista käyttäytymistä, kun sairastunut kokee turhautumista, pelkoa tai ymmärtämisen vaikeuksia. Muistisairas voi esimerkiksi lyödä tai solvata hoitajaansa, usein omaa puolisoaan, vaikka ei tarkoittaisi pahaa. Myös omaishoitajan uupumus voi johtaa tilanteisiin, joissa voimavarat eivät riitä ja turhautuminen purkautuu aggressiivisena käytöksenä. Lähisuhdeväkivalta voi näyttäytyä monin eri tavoin, kuten:

• Fyysisenä väkivaltana (lyönti, töytäisy, rajoittaminen)
• Henkisenä väkivaltana (uhkailu, manipulointi, alistaminen)
• Taloudellisena hyväksikäyttönä (rahankäytön rajoittaminen, petokset)
• Hoidon laiminlyöntinä (tarpeiden huomiotta jättäminen, lääkkeiden väärinkäyttö)

Usein tekijä on uhrin läheinen, kuten puoliso, aikuinen lapsi tai muu sukulainen. Tämän vuoksi avun hakeminen voi olla vaikeaa, sillä pelko hylätyksi tulemisesta tai häpeä saattaa estää avun pyytämisen. (Ikäinstituutti, 2023; Suvanto ry, 2024)

Lähisuhdeväkivallan vaikutukset ikäihmisiin

Väkivallan vaikutukset voivat olla vakavia ikäihmisille. Fyysinen väkivalta aiheuttaa vammoja, jotka voivat olla pysyviäkin. Henkinen väkivalta voi heikentää mielenterveyttä ja aiheuttaa vakavampiakin mielenterveyden ongelmia. Lähisuhdeväkivalta, sen muotoa katsomatta, heikentää ikäihmisen elämänlaatua merkittävästi, jättää pitkäkestoisia jälkiä ja heikentää turvallisuudentunnetta ja arvokkuuden kokemusta. (THL, 2023)

 Miksi väkivalta jää piilon?

Väkivalta tai muu kaltoinkohtelu on usein vaikeasti nähtävissä. Ikäihmiset voivat kokea häpeää, pelkoa tai epäluottamusta tällaisessa tilanteessa. Eivätkä he itse uskalla hakea apua. Ikäihmisen on myös vaikea tunnistaa väkivaltaa elämässään, jos sitä on jatkunut pitkään. Moni on tottunut tilanteeseen ja siitä on tullut normaalia elämää.  Siksi ulkopuolisten on puututtava tilanteeseen heti. (Suvanto ry, 2024)

 Miten tunnistaa väkivallan merkit?

Joskus väkivalta hiipii elämään huomaamatta. Pohdi seuraavia kysymyksiä:

«  Oletko alkanut vältellä ystäviäsi tai sukulaisiasi?

«  Kontrolloiko läheisesi tekemisiäsi, kuten ketä saat tavata tai mihin saat käyttää rahojasi?

«  Pelkäätkö läheisesi läsnäollessa tai tunnetko, että sinun täytyy jatkuvasti miellyttää häntä?

«  Arvosteleeko tai nöyryyttääkö läheisesi sinua muiden ihmisten läsnäollessa?

 Jos vastasit myöntävästi yhteenkin kysymykseen, saattaa kyseessä olla kaltoinkohtelu tai väkivalta.

 Miten reagoida ja tarjota apua?

Kun väkivallan taustalla on esimerkiksi muistisairaus, apua voi löytyä erilaisista tukipalveluista. Esimerkiksi muistineuvolat ja vertaistukiryhmät voivat auttaa sekä sairastunutta että hänen läheisiään ymmärtämään tilanteen paremmin ja löytämään keinoja hallita arkea ilman väkivaltaa. Myös omaishoitajien jaksamisesta on tärkeää huolehtia, jotta väkivaltaisilta tilanteilta voidaan välttyä. (Ikäinstituutti, 2023; Muistiliitto, 2022)

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen vaatii hienovaraisuutta ja ammattitaitoa. Tärkeintä on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa ikäihminen uskaltaa kertoa kokemuksistaan. Ammattilaiset voivat:

• Ottaa asian puheeksi rauhallisesti ja ilman syyllistämistä
• Tarjota tietoa ja ohjata ikäihminen avun piiriin (esim. THL, Nettiturvakoti)
• Tehdä tarvittaessa huoli-ilmoitus: Voit tehdä huoli-ilmoituksen aikuisesta ihmisestä, jos olet huolissasi hänen hyvinvoinnistansa, terveydestä tai turvallisuudesta.  Sosiaalipalvelujen ammattilaiset selvittävät millaista apua kyseinen henkilö tarvitsee. (THL, 2023; Nollalinja, 2024)
   
  

(Kuva, Pixabay 2025)

Älä jää yksin, pyydä apua!

• Nollalinja: Maksuton ja anonyymi auttava puhelin, joka palvelee ympäri vuorokauden numerossa 080 005 005.
• Rikosuhripäivystys (RIKU): Tarjoaa tukea ja neuvontaa rikoksen uhriksi joutuneille.
• Suvanto ry: Valtakunnallinen järjestö, joka auttaa ikääntyneitä kaltoinkohtelun ja väkivallan tilanteissa.
• Turvakodit: Tarjoavat ympärivuorokautista apua ja turvaa kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Kurkkaa lisätietoa: https://thl.fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/turvakotipalvelut/turvakodit
• Oman asuinalueen sosiaali- ja kriisipäivystys: auttaa kiireellistä sosiaalihuollon arviota vaativissa tilanteissa virka-ajan ulkopuolella. Huolta voi olla esimerkiksi päihteidenkäytöstä, lähisuhde- tai perheväkivallasta, akuutista asunnottomuudesta tai ikäihmisen kotona pärjäämisestä. Sosiaalityöntekijät neuvovat ja ohjaavat erilaisissa ongelmatilanteissa.

 

 Kohti turvallisempaa vanhuutta

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen on yhteinen tehtävämme ja ikäihmisiin kohdistuva väkivalta on aina vakavasti otettava asia. Harva pystyy yksin selviämään tästä tilanteesta tai etsimään apua. Varsinkaan tilanteessa, jossa väkivallan kohteeksi joutunut on muistisairas.

Vanhustyön ammattilaisten, omaisten ja yhteiskunnan on tehtävä yhteistyötä, jotta jokainen ikääntynyt voi elää turvallista ja arvokasta elämää. Pienilläkin teoilla voimme auttaa heitä, jotka eivät välttämättä itse uskalla pyytää apua.

Kiitos, että pysähdyit tämän aiheen äärelle.

Jokainen meistä voi olla se ratkaiseva tuki toiselle – se, joka näkee, kuulee ja uskaltaa kysyä. Kun rohkenemme kohdata vaikeitakin asioita, avaamme oven muutokselle ja tuelle. Pidetään yhdessä huolta siitä, että jokainen ikäihminen saa elää turvassa, arvokkaasti ja omana itsenään – elämänsä jokaisessa vaiheessa. ❤️

 

  

(kuva, Pixabay 2025)

 

Tämän blogitekstin ovat laatineet Satakunnan ammattikorkeakoulun geronomi (AMK) -tutkinnon toisen vuoden opiskelijat, Sari Anttila, Tanja Mahmod, Marja Virtanen ja Kaisa Männistö

Lähteet
 
Ikäinstituutti. (2023). Ikääntyminen ja lähisuhdeväkivalta. https://www.ikainstituutti.fi
 
Muistiliitto. (2022). Muistisairaan ihmisen kohtaaminen. https://www.muistiliitto.fi
 
Nollalinja. (2024). Apu on puhelinsoiton päässä. https://nollalinja.fi
 
Suvanto ry. (2024). Turvaa ja tukea ikääntyneille kaltoinkohtelun ehkäisyyn. https://suvantory.fi
 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2023). Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja siihen puuttuminen. https://thl.fi