Arvokasta arkea: Geronomin rooli ikääntyneiden arjen tukijana

Eri hyvinvointialueilla käytetään asiakas- ja palveluohjauksen tuottamisessa tuttuja käsitteitä eri tavoilla, mikä voi hämmentää yleisessä keskustelussa – jos vertailee, on vaikea erottaa, mitä milläkin saa, mutta palvelun sisältö on pääsääntöisesti yhden mukaista.   Palveluohjaus tarkoittaa pääsääntöisesti paneutuvaa asiakastyötä, jonka tavoitteena on tukea asiakasta hyvän arjen ja elämänhallinnan vahvistamisessa. Palveluohjaus rakentuu asiakkaan ilmaisemien henkilökohtaisten tavoitteiden ja toiveiden ympärille. Muu palvelujärjestelmä aktivoidaan tukemaan näitä tavoitteita ja toiveita. (Suomen palveluohjausyhdistys)   Asiakasohjaus on asiakkaan palveluntarpeen alustavaa arviointia, neuvontaa ja ohjausta, jossa asiakas ohjataan tarpeidensa mukaisesti oikeiden palvelujen pariin. (Sotetie)   Nopealla Google-haulla selviää, että jokainen hyvinvointialue tarjoaa näitä palveluita, mutta niiden sisältö vaihtelee alueittain. Tilanne on "21 palveluntarjoavan viidakko", mu...

 Geronomi-opiskelijana tapaa ikäihmisiä, jotka ovat koko ikänsä työskennelleet, hoitaneet perhettään ja huolehtineet monista asioista. He ovat antaneet paljon yhteiskunnalle, ja nyt olisi heidän aikansa saada apua vastapalveluksena. Kuitenkin tilanne on monimutkainen, kaikilla ei ole omaisia tai sellaisia omaisia, joilla olisi tarvittava osaaminen ikäihmisten ohjaamisesta oikeaan suuntaan. Monet ikäihmiset voivat olla aika pitkäänkin keskenään kotona omaishoidon tuen turvin. Kuva 1. (Microsoft 365-kuvapankkikuva) Palvelutarpeen arviointia tehtäessä geronomi voi kohdata asiakkaan kotona monenlaisia haasteita. Omaishoidon tukea arvioidaan kerran vuodessa, jonka yhteydessä mietitään, mitä palveluja asiakkaalla on ja mitä uusia palveluita he voisivat hyödyntää. Olemme kohdanneet iäkkäitä pariskuntia, joista toinen hoitaa puolisoaan tai läheistään hankalissakin tilanteissa. He tarvitsevat ja kaipaavat tukea sekä ohjausta erilaisiin tilanteisiin kotona jo varhaisessa vaiheessa. K...

 Erilaisten sosiaalietujen hakeminen saattaa tuntua haastavalta lomake-, organisaatio- ja selvittelyprosessilta. Sosiaalietuuksiin liitetään usein negatiivista stigmaa, häpeääkin. Lopulta kuitenkin sosiaalietuuksia ovat muutkin kuin kelan myöntämät tuet. Etuudet eivät aina myöskään ole puhdasta rahaa, vaan erilaisia oikeuksia ja turvaa. Etuuksien tutuksi tekeminen vähentää häpeää ja kohentaa ikääntyneiden selviytymistä ja elämänlaatua.     Kuva:pixapay Asumistuki Eläkkeensaajan asumistuki auttaa asumiskustannuksissa. Tuen määrä perustuu säännöllisiin tuloihin ja säästöihin. Eläkkeensaajan asumistukeen on oikeutettu, jos saa esim. Kelan maksamaa eläkettä. Tuki haetaan Kelasta, samoin kuin eläkettä saavan hoitotuki .   Hoitotuen tavoitteena on helpottaa pitkäaikaissairaiden ja liikuntarajoitteisten eläkeläisten sekä vammaisten arkea, parantaa heidän toimintakykyään sekä tukea kuntoutusta ja hoitoa. Voit saada eläkettä saavan hoitotukea, jos olet eläkkeellä,...

”Äiti ei ole koskaan juonut kahvia, ainoastaan maitoa”, sanoo muistisairaan Liisan läheinen ja paheksuu hoitajan antamaa kahvia. Kahvipöydässä hoitaja oli kysynyt Liisalta, ottaako hän pullan kanssa maitoa vai kahvia. Liisa oli vastannut empimättä ”Kahvia”. Kumpaa sinä kuuntelisit? Suomessa etenevää muistisairautta sairastaa 200 000 ihmistä ja heidän läheisiään arvioidaan olevan yli miljoona. Muistisairaus tavalla tai toisella koskettaa siis todella isoa osaa väestöä. Henna Nikumaa, FT (vanhuusoikeus) on tehnyt äskettäin väitöskirjan Muistisairaan ihmisen autonomisesta toimijuudesta . Väitöskirjassa Nikumaa painottaa sitä, että muistisairaan ihmisen oikeuksien puolustamisen aika on nyt. Oikeudellinen päätöksentekokyky vastaan itsemääräämisoikeus Edelleen on olemassa käsityksiä siitä, kun ihminen saa diagnoosin muistisairaudesta poistuu myös hänen itsemääräämisoikeutensa. diagnoosin saamiseen? Oikeudellisen päätöksentekokyvyn heikkeneminen on väistämätöntä muistisairauden ed...

Elämän ehtoopuolella moni meistä toivoo rauhaa ja turvallisuutta. Valitettavasti kaikki eivät tätä koe; lähisuhdeväkivalta koskettaa myös ikääntyneitä. Ikäihmisten kokema kaltoinkohtelu ja väkivalta jää usein piiloon. Se on uskottua yleisempää, sillä monet lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet ikäihmiset eivät puhu kokemastaan.   Väkivalta voi ilmetä fyysisenä, henkisenä, taloudellisena tai seksuaalisena kaltoinkohteluna. Usein tekijä on läheinen henkilö, kuten puoliso tai aikuinen lapsi, mikä tekee tilanteesta erityisen kivuliaan, vaietun ja monimutkaisen. (Suvanto ry, 2024; THL, 2023) (kuva,   Pixabay 2025) Mitä on lähisuhdeväkivalta vanhustyössä? Lähisuhdeväkivallan taustalla voi olla monia syitä. Esimerkiksi muistisairaudet voivat lisätä aggressiivista käyttäytymistä, kun sairastunut kokee turhautumista, pelkoa tai ymmärtämisen vaikeuksia. Muistisairas voi esimerkiksi lyödä tai solvata hoitajaansa, usein omaa puolisoaan, vaikka ei tarkoittaisi pahaa. Myös omaishoitaja...