Arvokasta arkea: Geronomin rooli ikääntyneiden arjen tukijana

 Erilaisten sosiaalietujen hakeminen saattaa tuntua haastavalta lomake-, organisaatio- ja selvittelyprosessilta. Sosiaalietuuksiin liitetään usein negatiivista stigmaa, häpeääkin. Lopulta kuitenkin sosiaalietuuksia ovat muutkin kuin kelan myöntämät tuet. Etuudet eivät aina myöskään ole puhdasta rahaa, vaan erilaisia oikeuksia ja turvaa. Etuuksien tutuksi tekeminen vähentää häpeää ja kohentaa ikääntyneiden selviytymistä ja elämänlaatua.     Kuva:pixapay Asumistuki Eläkkeensaajan asumistuki auttaa asumiskustannuksissa. Tuen määrä perustuu säännöllisiin tuloihin ja säästöihin. Eläkkeensaajan asumistukeen on oikeutettu, jos saa esim. Kelan maksamaa eläkettä. Tuki haetaan Kelasta, samoin kuin eläkettä saavan hoitotuki .   Hoitotuen tavoitteena on helpottaa pitkäaikaissairaiden ja liikuntarajoitteisten eläkeläisten sekä vammaisten arkea, parantaa heidän toimintakykyään sekä tukea kuntoutusta ja hoitoa. Voit saada eläkettä saavan hoitotukea, jos olet eläkkeellä,...

”Äiti ei ole koskaan juonut kahvia, ainoastaan maitoa”, sanoo muistisairaan Liisan läheinen ja paheksuu hoitajan antamaa kahvia. Kahvipöydässä hoitaja oli kysynyt Liisalta, ottaako hän pullan kanssa maitoa vai kahvia. Liisa oli vastannut empimättä ”Kahvia”. Kumpaa sinä kuuntelisit? Suomessa etenevää muistisairautta sairastaa 200 000 ihmistä ja heidän läheisiään arvioidaan olevan yli miljoona. Muistisairaus tavalla tai toisella koskettaa siis todella isoa osaa väestöä. Henna Nikumaa, FT (vanhuusoikeus) on tehnyt äskettäin väitöskirjan Muistisairaan ihmisen autonomisesta toimijuudesta . Väitöskirjassa Nikumaa painottaa sitä, että muistisairaan ihmisen oikeuksien puolustamisen aika on nyt. Oikeudellinen päätöksentekokyky vastaan itsemääräämisoikeus Edelleen on olemassa käsityksiä siitä, kun ihminen saa diagnoosin muistisairaudesta poistuu myös hänen itsemääräämisoikeutensa. diagnoosin saamiseen? Oikeudellisen päätöksentekokyvyn heikkeneminen on väistämätöntä muistisairauden ed...

Elämän ehtoopuolella moni meistä toivoo rauhaa ja turvallisuutta. Valitettavasti kaikki eivät tätä koe; lähisuhdeväkivalta koskettaa myös ikääntyneitä. Ikäihmisten kokema kaltoinkohtelu ja väkivalta jää usein piiloon. Se on uskottua yleisempää, sillä monet lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet ikäihmiset eivät puhu kokemastaan.   Väkivalta voi ilmetä fyysisenä, henkisenä, taloudellisena tai seksuaalisena kaltoinkohteluna. Usein tekijä on läheinen henkilö, kuten puoliso tai aikuinen lapsi, mikä tekee tilanteesta erityisen kivuliaan, vaietun ja monimutkaisen. (Suvanto ry, 2024; THL, 2023) (kuva,   Pixabay 2025) Mitä on lähisuhdeväkivalta vanhustyössä? Lähisuhdeväkivallan taustalla voi olla monia syitä. Esimerkiksi muistisairaudet voivat lisätä aggressiivista käyttäytymistä, kun sairastunut kokee turhautumista, pelkoa tai ymmärtämisen vaikeuksia. Muistisairas voi esimerkiksi lyödä tai solvata hoitajaansa, usein omaa puolisoaan, vaikka ei tarkoittaisi pahaa. Myös omaishoitaja...