Kuka päättää puolestasi, jos sairastut muistisairauteen?

”Äiti ei ole koskaan juonut kahvia, ainoastaan maitoa”, sanoo muistisairaan Liisan läheinen ja paheksuu hoitajan antamaa kahvia. Kahvipöydässä hoitaja oli kysynyt Liisalta, ottaako hän pullan kanssa maitoa vai kahvia. Liisa oli vastannut empimättä ”Kahvia”. Kumpaa sinä kuuntelisit?

Suomessa etenevää muistisairautta sairastaa 200 000 ihmistä ja heidän läheisiään arvioidaan olevan yli miljoona. Muistisairaus tavalla tai toisella koskettaa siis todella isoa osaa väestöä. Henna Nikumaa, FT (vanhuusoikeus) on tehnyt äskettäin väitöskirjan Muistisairaan ihmisen autonomisesta toimijuudesta. Väitöskirjassa Nikumaa painottaa sitä, että muistisairaan ihmisen oikeuksien puolustamisen aika on nyt.

Oikeudellinen päätöksentekokyky vastaan itsemääräämisoikeus

Edelleen on olemassa käsityksiä siitä, kun ihminen saa diagnoosin muistisairaudesta poistuu myös hänen itsemääräämisoikeutensa. diagnoosin saamiseen? Oikeudellisen päätöksentekokyvyn heikkeneminen on väistämätöntä muistisairauden edetessä, mutta se ei poista muistisairaan itsemääräämisoikeutta itseään koskevissa asioissa, jos hän pystyy ymmärtämään päätöksiensä seuraukset.

Kuva 1. Pixabay

 

Muistisairaan henkilön itsemääräämisoikeus sosiaali- ja terveydenhuollossa             

Yksilöllä on aina oikeus päättää omasta elämästään ja itseään koskevista asioista.  Tämä on sosiaali- ja terveydenhuollon johtava periaate, kun puhutaan itsemääräämisoikeudesta. Yhteisymmärryksessä toimiminen muistisairaan asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa on äärimmäisen tärkeää, ja siihen tulee aina pyrkiä.

Muistisairaan asiakkaan toivomukset ja mielipiteet tulee aina ottaa ensisijaisesti huomioon, ja hänelle tulee antaa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omien asioidensa ja palvelujen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen, mikäli hän ymmärtää päätöstensä merkityksen ja seuraukset.   

Terveydenhuollon palveluissa on myös tärkeää hoitaa muistisairasta asiakasta yhteisymmärryksessä, mutta mikäli asiakas kieltäytyy hoidostaan, tulee hoito järjestää mahdollisuuksien mukaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Asiakas voi itse päättää suostuuko suunniteltuun tai jo aloitettuun hoitoon, mikäli kyseinen hoito voi vahingoittaa hänen terveyttään tai henkeään. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä niin halutessaan.  

Mikäli muistisairas asiakas ei kykene sairautensa vuoksi ilmaisemaan mielipidettään tai päättämään hoidostaan, pitää asiakkaan tahtoa selvittää hänen läheisensä tai omaisensa kanssa. Toimenpidettä koskevissa päätöksissä kuullaan aina läheistä tai laillista edustajaa, jotta asiakkaan tahto saadaan selville. Läheisen tulee antaa hoitoon oma suostumuksensa. Mikäli selvitystä ei saada asiakkaan tahdosta, pitää asia ratkaista huomioiden asiakkaan etu ja hoitaa häntä hänen henkilökohtaisten etujensa mukaisesti.  

Kuva 2. Pixabay

 

Lainsäädäntö suojelee muistisairaiden oikeuksia

Itsemääräämisoikeus perustuu perustuslakiin ja sen takaamiin oikeuksiin, kuten yhdenvertaisuuteen, oikeuteen elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Tämä periaate näkyy myös sosiaalihuollon asiakaslaissa sekä laissa potilaan asemasta ja oikeuksista, jotka turvaavat itsemääräämisoikeuden toteutumisen sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Terveydenhuoltolain mukaisesti hoitosuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava muistisairaan henkilön mielipiteet ja toivomukset, ja sosiaalihuoltolain mukaan palvelut suunnitellaan yhdessä muistisairaan kanssa hänen toiveidensa ja tarpeidensa pohjalta.

Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus ovat keinoja varmistaa, että muistisairaan henkilön oma tahto toteutuu myös silloin, kun hän ei itse pysty enää tekemään päätöksiä. Näiden asiakirjojen laatiminen ajoissa on suositeltavaa meille jokaiselle.

 

Tarve lainsäädännön uudistamiselle

Muistisairaan itsemääräämisoikeuden edistämisessä keskeistä on vanhuspalvelulain edellyttämä omavalvontasuunnitelma, joka ohjaa asumispalvelujen toimintaa. Nykyiseen lainsäädäntöön ei kuitenkaan sisälly tarkkoja säädöksiä liittyen rajoitustoimenpiteisiin, mikä korostaa tarvetta täsmennyksille, erityisesti itsemääräämisoikeuden rajoittamisen osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteleekin parhaillaan itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamista. Eduskunnan oikeusasiamiehen ja Valviran antamien ohjeistuksien mukaan rajoittaminen on sallittua vain silloin, kun se on palvelutalon asukkaan oman turvallisuuden, terveyden tai ihmisarvon vuoksi välttämätöntä.

Eduskunnan oikeusasiamies ja YK ovat molemmat korostaneet kiireellisen uudistustarpeen, jotta ikääntyneiden oikeudet voidaan turvata paremmin. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja varmistaa, että rajoitustoimenpiteet perustuvat lakiin. Toivottavasti lainsäädännön uudistaminen parantaa myös muistisairaiden itsemääräämisoikeutta.

Jokaisella muistisairaalla on oikeus tulla kuulluksi, myös silloin, kun sanat eivät enää riitä.                                                                            

                                             

Kuva 3. Pixabay. 

Blogin kirjoittajat geronomiopiskelijat: Satu, Soile ja Susanna.