HYVINVOINTI-ILTAPÄIVÄ 16.4.2026 OMAISHOITAJILLE

Olimme järjestämässä torstaina 16. huhtikuuta klo 13.00–16.15 omaishoitajien hyvinvointi-iltapäivää Porissa WinNovan tiloissa osoitteessa Tiedepuisto 3. Päivään osallistui 22 omaishoitajaa ja 14 heidän läheistään. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Diak:n, WinNovan, SAMK:n sekä Satakunnan hyvinvointialueen kanssa omaishoitajille omaishoidettavineen. Kerromme tapahtumasta Satakunnan ammattikorkeakoulun geronomi opiskelijoiden näkökulmasta. Meidän osamme tapahtumassa oli järjestää osallistujille pisteet toimintakyvyn testaamiseen sekä esitellä funteeramon toimintaa.

Toimintakyvyn testaamiseen olimme tehneet pisteet puristusvoiman, tasapainon ja tuolilta ylös nousun testaamiseen sekä esittelimme omaishoitajille nostovyön ja pähkinäpallon käyttöä. Päivän aikana oli hieno huomata, kuinka innostuneita kaikki osallistujat olivat kokeilemaan erilaisia testejä.

Funteeraamo pisteellä esittelimme hyvinvointiteknologialainaamon toimintaa ja siellä oli mahdollista tutustua erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin, joiden tarkoituksena on helpottaa arkea.

OMAISHOITAJUUS

Omaishoidolla tarkoitetaan, että omainen tai muu henkilölle läheinen hoitaa ikääntynyttä, vammaista tai sairasta kotioloissa. (Omaishoitajaliitto, 2026)

Omaishoitajaksi ei yleensä hakeuduta, vaan siihen ajaudutaan elämäntilanteiden muuttuessa. Perheenjäsenen tai muun läheisen sairastuminen, vammautuminen tai voinnin vähitellen heikkenemisen vuoksi. Omaishoitajuudessa vastuu toisen hyvinvoinnista kasvaa huomattavasti.

Moni ei välttämättä miellä itseään omaishoitajaksi, vaikka tekee jo kaiken sen, mistä omaishoitajuudessa on kyse. Omaishoitajuuteen on olemassa laissa määritelty omaishoitajan tuki (2.12.2005/937 Laki omaishoidon tuesta), joka haetaan oman asuinkunnan hyvinvointialueelta. Omaishoitajana voi kuitenkin toimia, vaikka omaishoitajuuden sopimusta hyvinvointialueen kanssa ei ole tehty.

Omaishoitajana voi toimia 18-vuotta täyttänyt, jonka oma terveys, toimintakyky ja elämäntilanne on sellainen, että hän soveltuu omaishoitajaksi. Omaishoidettavan pitää hyväksyä läheinen omaishoitajakseen.

Suomessa arvioidaan olevan vuonna 2026 noin 50 000 omaishoitajaa, jotka ovat tehneet omaishoidon sopimuksen. Tämä luku ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä suuri osa läheisistään huolehtivista toimii sopimusjärjestelmän ulkopuolella. THL:n Terve Suomi -väestökysely osoittaa, että vuonna 2022 jopa 1,2 miljoonaa henkilöä – yli neljännes aikuisista – auttoi säännöllisesti kotona asuvaa sairasta tai toimintakyvyltään heikentynyttä läheistään. (THL, 2026)

Ikäjakauman näkökulmasta omaishoitajat jakautuivat lähes tasan: Puolet on työikäisiä eli 18–64-vuotiaita ja puolet eläkeikäisiä eli vähintään 65-vuotta täyttäneitä. Suurin osa, 54 prosenttia, on jo eläkkeellä, kun taas 32 prosenttia on työelämässä. Omaishoitajista suurin osa on naisia, seitsemän kymmenestä omaishoitajasta on nainen. Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä sukupuoli ero näkyy selkeästi, sillä alle 54-vuotiaista omaishoitajista naisia on peräti 79 prosenttia. Yli 85-vuotiaiden omaishoitajien ikäryhmässä tilanne on kuitenkin erilainen, sillä naisia ja miehiä on yhtä paljon. Nämä tiedot perustuvat toukokuun 2025 tilanteeseen. (THL, 2025)

Hyvinvointialueilla omaishoitajien määrä jakautuu alueittain epätasaisesti. Vuonna 2024 joillakin hyvinvointialueilla omaishoitajia oli suhteessa yli puolet enemmän kuin toisilla alueilla. (THL, 2025)

 HAASTATTELUT

Kyselimme muutamalta päivään osallistuneelta mitä on jäänyt päivästä mieleen, mikä ollut parasta päivässä sekä mitä toivoisi seuraavalle kerralle.

Nainen, omaishoitajana miehelleen

Haastateltavana oli reipas ja virkeän oloinen, fyysisesti hyväkuntoiselta vaikuttava 78-vuotias nainen. Hän kertoi kuitenkin itselläänkin olleen ja edelleen olevan haasteita fyysisen terveytensä kanssa, vaikka kaikkea ei päällepäin näy. Nainen kertoi hakevansa itse polttopuut omasta metsästä ja tekevänsä itse klapeja. Talvella on paljon työtä lämmittämisen kanssa. Miehensä omaishoitajana hän on ollut vajaan vuoden ajan, ja on kokenut omaishoitajuuden olevan sekä palkitsevaa, että raskasta. Joskus hän toivoo, että joku tulisi katsomaan mitä kaikkea hänen työnkuvaansa omaishoitajana kuuluu. Eli nainen toivookin, että omaishoitajat saisivat enemmän huomiota yhteiskunnalta. Hänen mielestään omaishoitajien päivässä parasta oli se, että pääsi hetkeksi pois kotoa ja tuli itse huomioiduksi. Se on hänelle henkireikä ja tukee jaksamista, että pääsee hetkeksi pois kotoa, kuten mökille itsekseen aikaa viettämään omaishoitajien vapaalla. Kahvi ja pulla oli toki myös toiseksi parasta päivässä, sanoi hän iloisesti. Hän koki saavansa uutta tietoa apuvälineistä, mutta perään mainitsi talonsa olevan pieni ja ahdas apuvälineiden säilyttämiseen. Hän sai myös vinkkejä sekä mielen-, että fyysiseen omahoitoonsa. Jatkossa hän toivoo vastaavan tapahtuman sisältävän enemmän keskustelua heidän omaishoitajien kanssa. Kysyttäessä saako ottaa kuvan, vastasi hän, ettei tunnistettavaa kuvaa itsestään halua julkaistavan.

 

Mies, omaishoitaja

Kahvi oli ehdottomasti parasta. Mieleen jäi tavat, miten kaatunutta voi auttaa lattialta kuten myös asiat mielenterveydestä ja oivallukset, millaisella otteella viedä omaishoitajuutta eteenpäin. Seuraavalta kerralta Hän odottaa tietoa kaikista uusista tapahtumista, sekä mitä palveluja hyvinvointialueella on tai jäämässä pois. Myös keskustelut olivat yksi toivotuista asioista, jossa on alustus ja keskustelua eri aiheista. Keskustelujen kautta saisi myös vertaistukea, sekä erilaisia linkkejä, mitä omaishoitajuudesta ja siihen liittyvistä aineistoista löytyy netistä.

 

Nainen, omaishoitaja

Kahvi oli parasta, sekä hyvät keskustelut kahvikupin äärellä. Myös teknologiaosuus oli miellyttävä, kuten myös kaikki muut käytännön toiminnat. Erityisesti kiinnosti mielenterveys ja sitä kautta oma hyvinvointi. Fyysisen toimintakyvyn testaus oli kiva piste, sekä taukojumppa koska pienikin liike on hyväksi. Omaishoitajan saama 2–4 tunnin oma aika 1–3 kertaa kuukaudessa on Hänen mielestään ihana juttu, siinä omaishoitaja saa vapaata sekä hoidettava uusia kasvoja ja juttukavereita. Seuraavaa kertaa varten vinkkinä aamupäivälle olisi asiapainotteisuus ja iltapäivällä voisi mennä, vaikka kosmetologiopiskelijalle haluamaansa hoitoon.

GERONOMIN NÄKÖKULMA: MIKSI TÄLLAISET PÄIVÄT OVAT MERKITYKSELLISIÄ?

Geronomin työssä keskeistä on nähdä omaishoitaja osana kokonaisuutta, ei vain tukijana vaan myös tuen tarvitsijana. Tämä päivä osoitti konkreettisesti, miten monialainen yhteistyö (geronomit, lähihoitajat, sairaanhoitajat) voivat rakentaa kokonaisvaltaista tukea.

Yhteistyö tällaisessa päivässä näkyi siinä, että hoitajaopiskelijat huomioivat ja tukivat hoivan tarvitsijoita eli omaishoidettavia. Geronomiopiskelijat ja sairaanhoitajaopiskelijat huomioivat/tukivat omaishoitajien jaksamista sekä jakoivat tietoa esimerkiksi apuvälineistä.

 

Erityisen merkityksellistä oli:

ennaltaehkäisevä työote (toimintakyvyn testaus ja ohjaus)

osallistava ja toiminnallinen lähestymistapa

yksilöllinen kohtaaminen ja ohjaus

Tällaiset tapahtumat tukevat myös geronomin vaikuttajaroolia: ne tekevät näkyväksi omaishoitajien tarpeita ja vahvistavat ymmärrystä siitä, millaisia palveluja ja rakenteita tulevaisuudessa tarvitaan.

Tulevaisuuden ammattilaisina vanhustyön asiantuntijatehtävissä meillä geronomiopiskelijoilla oli oiva tilaisuus havainnoida tarpeita ja kehitysideoita, joita voimme jatkossa olla - ensin opiskelujen aikana, sitten työssämme - suunnittelemassa, kehittämässä ja toteuttamassa. Kohtaaminen ja kuuntelemisen tärkeys on ensisijaisen tärkeä ja arvokas vastaavanlaisissa tilanteissa; ajatusten vaihdolle ja kuuntelemiselle tulee olla aikaa. Se, miten yksilöllisyys saadaan huomioitua, lähtee läsnä olevasta vuorovaikutuksesta. Sitä kautta rakentuu luottamus ja keinot avun antamiselle sekä uskallus ottaa apua vastaan. Omaishoitajuus on arvokasta. Sitä pitää arvostaa. Arvostus näkyy usein teoissa. Miten yhteiskuntana arvostamme omaishoitajuutta, miten työssämme geronomeina voimme vaikuttaa arvostavina tekoina omaishoitajien tueksi?

OHJELMA/TOIMINTAPISTEET

Omaishoitajien hyvinvointi-iltapäivässä osallistujat pääsivät kiertämään kolme erilaista toimintapistettä, joista jokainen tarjosi oman näkökulmansa arjen jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemiseen.

Funteeraamon pisteellä tutustuttiin arkea helpottaviin apuvälineisiin ja teknologisiin palveluihin. Osallistujat saivat kokeilla käytännön ratkaisuja, jotka voivat keventää omaishoitajan kuormitusta ja tuoda sujuvuutta päivittäisiin tilanteisiin.

DIAKin opiskelijoiden pisteellä keskityttiin mielen hyvinvointiin. He tarjosivat vinkkejä arjen pieniin keinoihin, joilla omaishoitaja voi vahvistaa omaa jaksamistaan.

Tapahtuman toiminnallisin kokonaisuus löytyi SAMKin opiskelijoiden pisteeltä. Siellä osallistujat pääsivät testaamaan omaa toimintakykyään erilaisten fyysisten testien avulla ja saivat henkilökohtaista palautetta omasta tilanteestaan. Lisäksi opiskelijat opastivat turvallisiin ylösnousutekniikoihin, jotka ovat monelle omaishoitajalle arjen kannalta erittäin tärkeitä. Pisteellä järjestettiin myös tuolijumppaa, joka innosti osallistujia liikkumaan matalalla kynnyksellä ja tarjosi konkreettisia harjoitteita kotiin vietäväksi. SAMKin tarjosi osallistujille mahdollisuuden kokeilla, oppia ja oivaltaa omasta hyvinvoinnistaan.

Samaan aikaan lähihoitajaopiskelijat pitivät huolen omaishoidettavista omassa pisteessään. Siellä askarreltiin, juteltiin ja tehtiin yhdessä hienoja teoksia. Turvallinen ja lämminhenkinen hetki, joka mahdollisti omaishoitajille rauhallisen osallistumisen hyvinvointi-iltapäivän ohjelmaan.

 

                         

                                                                                                                                                                       Kirjoittajat: Satakunnan ammattikorkeakoulun geronomi opiskelijat: Kesti Maria, Kopola Minna, Lahtinen Aleksi, Lappalainen Jemina, Metsänsydän Johanna, Riis Gerli, Wredfors Anne

LÄHTEET

 THL. (2026). Omaishoito ja perhehoito. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/omaishoito-ja-perhehoito

THL. (2025). Hyvinvointialueilla selvät erot omaishoitajien suhteellisessa määrässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/-/hyvinvointialueilla-selvat-erot-omaishoitajien-suhteellisessa-maarassa

THL. (2024). Omaishoito. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/omaishoito

Satakunnan hyvinvointialue. (2026). Omaishoito. https://satakunnanhyvinvointialue.fi/asiointiopas/omaishoidon-tuki/

Omaishoitajaliitto. (2026). Mitä on omaishoito? https://omaishoitajat.fi/mita-on-omaishoito/